| Nimi |
Kuvaus |
Arch Linux
http://www.archlinux.org |
Yleiskäyttöinen jakelu, jonka keskeisiä kehitysperiaatteita ovat yksinkertaisuus (KISS-periaate), laadukas koodi, käyttäjäkeskeisyys ja avoimuus.[1] |
Ark Linux
http://www.arklinux.org |
Helppokäyttöisyyteen tähtäävä, aloittelijoille suunnattu työpöytäympäristö.[2] |
CentOS
http://www.centos.org |
Ilmainen RHEL:iin pohjautuva yritystason jakelu tahoille, jotka eivät tarvitse kaupallisen jakelun tasoista tukea.[3][4] |
ConnochaetOS
http://connochaetos.org |
Ent. DeLi Linux. Arch Linuxiin pohjautuva, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu vähintään i586-käskykantaa tukeville (Intel Pentium ja myöh.) suorittimille.[5] |
| Corel Linux |
Corelin vuonna 1999 kehittämä Debian-pohjainen jakelu, jonka lähdekoodin ja kehitystiimin Xandros osti Corelilta 2001. |
CrunchBang Linux
http://www.crunchbanglinux.org |
Debian-pohjainen kevyt, työpöytäkäyttöön tarkoitettu jakelu.[6] |
Damn Small Linux
http://www.damnsmalllinux.org |
Debian-pohjainen pienoisjakelu: työpöytäympäristö, joka sopii mini-CD:lle, ja jolle laitteistoksi riittää 486DX 16 Mt:n muistilla.[7] |
Debian GNU/Linux
http://www.debian.org |
Ohjelmistovapauteen[8] ja kehitystyön avoimuuteen[9] sitoutunut yhteisön tuottama[10] jakelu, jolla laaja laitteistotuki ja luotettava ohjelmapakettijärjestelmä[9]. |
DeLi(cate)
http://delicate-linux.net |
DeLi Linuxista haarautettu, vanhoille ja vähämuistisille laitteille tarkoitettu jakelu.[11] |
Edubuntu
http://www.edubuntu.org |
Canonicalin tukema Ubuntu-pohjainen, opetuskäyttöön suunnattu jakelu. |
Elive
http://www.elivecd.org |
Debian-pohjainen kaupallinen[12] jakelu, joka pyrkii tekemään vanhoistakin laitteista tehokkaita, näyttävällä käyttöliittymällä varustettuja työasemia.[13] |
Feather Linux
http://featherlinux.berlios.de |
Knoppix-muunnelma, jolla yleisimmät työpöytäsovellukset mahtuvat 128 megatavun muistitikullekin.[14] |
Fedora
http://fedoraproject.org |
Yhteisön ylläpitämä, ohjelmistovapautta ja yhteistyön merkitystä korostava, Red Hat Enterprise Linuxiin pohjautuva jakelu, jota Red Hat sponsoroi.[15] |
GeeXboX
http://www.geexbox.org |
Kaikki keskeisimmät multimediasovellukset sisältävä kevyt HTPC-käyttöjärjestelmä, joka toimii x86:n lisäksi myös PowerPC- ja ARM-laitteissa.[16] |
Gentoo Linux
http://www.gentoo.org |
Vahvan optimoitavuutensa ja räätälöitävyytensä ansiosta "metajakeluna" itseään markkinoiva jakelu.[17] |
gNewSense
http://www.gnewsense.org |
Debianiin pohjautuva jakelu, josta poistetaan ohjelmistot, jotka eivät ole vapaita[18], ja lisäksi kaikki kehotukset asentaa ei-vapaita ohjelmistoja[19]. |
Gobuntu
http://www.gobuntu.com |
Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka pyrkimyksenä oli sisältää vain vapaita ohjelmistoja.[20] |
Joli OS
http://www.jolicloud.com |
Ent. Jolicloud. Ubuntuun pohjautuva, minikannettaville räätälöity pilvipalveluita hyödyntävä[21] jakelu, jossa sosiaalinen media on keskeisessä osassa. |
K12LTSP
http://k12linux.org |
Fedoraan pohjautuva LTSP-jakelu.[22] |
Kali Linux
http://www.kali.org |
Debianiin pohjautuva rikostekniseen tutkimiseen ja läpäisykykytestaamiseen suunniteltu jakelu.[23] |
Kanotix
http://kanotix.com |
Knoppixin vajavuuksia paikkaamaan syntynyt[24] Debian-pohjainen jakelu, joka tekijänsä mukaan tukee useampia laitteita kuin mikään muu käyttöjärjestelmä.[25] |
Knoppix
http://www.knoppix.org |
Yksi ensimmäisistä Live-CD-jakeluista; suunniteltu käynnistymään irtomedialta (esim. CD, USB-muisti). |
Kororaa
http://kororaa.org |
Fedora-pohjainen[26] jakelu, joka pyrkii olemaan helppokäyttöinen aloittelijoille, mutta silti hyödyllinen myös asiantuntijoille.[27] |
Kubuntu
http://www.kubuntu.org |
Alkujaan Canonicalin tukema, sittemmin Blue Systemsille siirretty Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu KDE:llä. |
Linpus Linux
http://www.linpus.com |
Mm. Acer Aspire Onen mukana myytävä Fedoraan pohjautuva taiwanilainen jakelu, joka tukee täysin kiinan ja japanin Unicode-merkistöä. |
Linux Mint
http://linuxmint.com |
Ubuntu-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, helppokäyttöinen mutta tehokas käyttöjärjestelmä.[28] |
Mandriva Linux
http://www.mandriva.com |
Ent. Mandrake Linux. Red Hat Linuxiin alkujaan perustunut, vuodesta 1998 saakka tuotettu ranskalainen, nykyisin yli 70 kielelle käännetty jakelu. |
Mageia
https://www.mageia.org |
Mandrivasta v. 2010 haarautunut ranskalainen jakelupaketti, saatavana myös suomenkielisenä. |
MEPIS
http://www.mepis.org |
Debianiin ja Ubuntuun pohjautuva, KDE-työpöytäympäristöllä[29] varustettu jakelu, jonka päätavoitteita ovat vakaus ja helppokäyttöisyys.[30] |
Nova GNU/Linux
http://www.nova.cu |
Havannan UCI:ssa kehitettävä Ubuntu-pohjainen jakelu, jota Kuuban valtio tukee osana hanketta siirtää valtion tietokoneet Linuxiin. |
OpenSUSE
http://www.opensuse.org |
OpenSUSE-projektin pyrkimyksenä on edistää Linuxin käyttöä kaikkialla. Projektin tuottaman OpenSUSE-jakelun tavoitteena on helppokäyttöisin ja laajimmin käytetty Linux-jakelu.[31] SUSE Linux Enterprise pohjautuu OpenSUSE-jakeluun.[32] |
Parabola GNU/Linux
https://parabolagnulinux.org |
Arch Linuxiin perustuva jakelu, jonka tavoitteita ovat täydellinen ohjelmistovapaus ja yksinkertaiset hallintatyökalut, joilla käyttäjälle taataan täysi ylläpitovalta. Tukee x86- ja AMD64-käskykantojen lisäksi 64-bittisiä MIPS-suorittimia.[33] |
PCLinuxOS
http://pclinuxos.com |
Mandriva-pohjainen, työpöytäkäyttöön keskittyvä[34] jakelu. |
Puppy Linux
http://www.puppylinux.org |
Pienikokoinen jakelu, jonka tavoitteita ovat mm. helppo asennettavuus irtomedialle, "äärimmäinen" ystävällisyys Linux-aloittelijoille ja nopea käynnistyminen.[35] |
Red Hat Linux
http://www.redhat.com |
Red Hatin tuottama jakelu, jonka puitteissa RPM Package Manager luotiin. Kehitys lakkautettiin 2003. |
Red Hat Enterprise Linux
http://www.redhat.com |
Red Hatin tuottama ja markkinoima, kaupallisella tuella varustettu jakelu yrityskäyttöön. |
Sabayon Linux
http://www.sabayonlinux.org |
Gentoo-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on paras käyttäjäkokemus heti käyttöönotosta alkaen.[36] |
Slackware
http://slackware.com |
Slackware on yhä kehitettävistä Linux-jakeluista vanhin.[37] Sen keskeisin tavoite on Unixmaisuus, johon pyritään toisen keskeisen tavoitteen, pelkistettyyden avulla: Slackwaressa keskeisistä standardeista poiketaan jakelun omilla ratkaisulla mahdollisimman vähän.[38] |
SLAX
http://www.slax.org |
Slackware-pohjainen, moduulirakenteinen jakelu. |
SliTaz GNU/Linux
http://www.slitaz.org |
Alle 35 Mt:n kokoinen pienoisjakelu työpöytä- tai palvelinkäyttöön.[39] |
SUSE Linux Enterprise Desktop/Server
http://www.suse.com |
OpenSUSE-pohjainen jakelu yrityskäyttöön. Ainoa VMWaren, Microsoftin ja SAP:n suosittelema Linux-jakelu.[40] |
Tukaani
http://tukaani.org |
Pääosin suomalaisvoimin 2005-2007[41] kehitetty Slackware-pohjainen jakelu, jonka puitteissa luotiin muihin jakeluihin sittemmin omaksuttu XZ-pakkausohjelmistokokoelma. |
Ubuntu
http://www.ubuntu.com |
Canonicalin tuottaman Ubuntun lähtökohta vuonna 2004 oli palvelimilla tuolloin jo vakiintuneen Linuxin tuominen helppokäyttöisyyden avulla myös työpöydille.[42] Vuonna 2012 tämä Debian-pohjainen "Linux ihmisille" oli työpöytäympäristönä eniten käytetty Linux-jakelu.[43]. |
Vector Linux
http://vectorlinux.com |
Vanhat laitteet huomioivilla sovellusvalinnoilla nopeaksi ja kevyeksi suunniteltu jakelu.[44] |
Xandros
http://www.xandros.com |
Corel Linux -pohjainen jakelu, jota Asus käytti ensimmäisten Eee 700 -minikannettavien käyttöjärjestelmänä. |
Yellow Dog Enterprise Linux
http://www.ydl.net |
RHEL-pohjainen, vuodesta 1999 kehitetty jakelu erityisesti supertietokonekäyttöön.[45] |
Xubuntu
http://www.xubuntu.org |
Ubuntu-pohjainen jakelu, jossa Ubuntun oletustyöpöytäympäristö on korvattu Xfce:llä. |
Zenwalk Linux
http://www.zenwalk.org |
Slackware-pohjainen jakelu, jonka tavoitteena on nykyaikainen, käyttäjäystävällinen, pelkistetty mutta kokonainen (yksi sovellus kutakin tarkoitusta varten) käyttöjärjestelmä.[46] |