1916

Tapahtumia

Ensimmäinen maailmansota (1914–1918) jatkui.

• 6. tammikuuta – Ison-Britannian parlamentti julisti vuoteen 1920 saakka voimassa olevan yleisen asevelvollisuuden.
• 9. tammikuuta – Ympärysvallat vetäytyivät Gallipolista.
• 13. tammikuuta – Montenegro antautui kärsittyään tappion Itävalta-Unkarille.
• 29. tammikuuta – Saksalaiset zeppeliinit pommittivat Pariisia ensimmäisen kerran.
• 31. tammikuuta – Suomen Kansallismuseo avattiin Helsingissä; museorakennus oli valmistunut jo 1905.
• 11. helmikuuta – Emma Goldman pidätettiin syntyvyyden säännöstelystä luennoimisesta.
• 21. helmikuuta – Verdunin taistelu alkoi.
• 28. helmikuuta – Äkillinen suojakeli lisäsi ranskalaisten ja saksalaisten kärsimyksiä Verdunin taistelussa muutettuaan kranaattien repimän taistelukentän mutavelliksi.
• 9. maaliskuuta – Pancho Villa johti 1 500 meksikolaista taistelijaa New Mexicon Columbukseen.
• 9. maaliskuuta – Saksa julisti sodan Portugalille.
• 14. maaliskuuta – Kenraalikuvernööri Franz Seyn sai laajat valtuudet evätä suomalaisten passit sotatilan aikana.
• 15. maaliskuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson lähetti 12 000 Yhdysvaltain sotilasta Meksikon rajan yli. Pancho Villan kiinnisaamiseksi käytettiin ensi kertaa lentokoneita taistelutehtävissä.
• 24. maaliskuuta – Saksalainen sukellusvene torpedoi brittiläisen matkustajahöyrylaiva Sussexin Englannin kanaalissa. Surmansa saaneiden joukossa oli espanjalainen säveltäjä Enrique Granados puolisoineen.

• 24. huhtikuuta – Irlantilaisten nationalistien viikon kestänyt pääsiäiskapina brittivaltaa vastaan alkoi Irlannissa.
• 30. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin Tampereen Hatanpäälle. Hoitokunnan puheenjohtajaksi valittiin lehtori E.J. Reinilä.
• 2. toukokuuta – Alavieskan kirkko tuhoutui salamaniskun aiheuttamassa tulipalossa.
• 3. toukokuuta – Saksassa ollut suomalainen vapaaehtoisjoukko nimettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27:ksi. Sen ilmoitettiin lähtevän Saksan itärintamalle kahden viikon kuluttua.
• 17. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson ilmoitti, että Yhdysvaltain saattaa olla pakko liittyä sotaan, ja että sillä tulisi varmasti olemaan rauhantekijän rooli.
• 23. toukokuuta – Venäläiset santarmit vangitsivat jääkärivärväri, kirjailija Kyösti Wilkunan tämän kotona Nivalassa.
• 31. toukokuuta – Skagerrakin meritaistelu Saksan ja Britannian laivastojen välillä alkoi. Britit menettivät kaksipäiväisessä taistelussa kolme taisteluristeilijää, mutta saksalaiset joutuivat vetäytymään.
• 4. kesäkuuta – Venäjän Brusilovin hyökkäys alkoi Ukrainassa neljän armeijan voimin. Itävalta-Unkari menetti 1,5 miljoonaa miestä ja Saksa pakotettiin pysäyttämään hyökkäyksensä Verdunissa.
• 13. kesäkuuta – Ensimmäinen suomalainen jääkäri Alfred Hyytinen kaatui Misse-joella.
• 22. kesäkuuta – Naiset saivat Suomessa oikeuden päästä opettajanvirkoihin kaikissa oppilaitoksissa.

• 1. heinäkuuta – Sommen taistelu alkoi. Taistelu kesti 18. marraskuuta asti ja siinä kaatui yli miljoona sotilasta.
• 1. heinäkuuta – Eduskuntavaalit alkoivat. Sosialidemokraatit saivat enemmistön, 103 paikkaa.
• 19. heinäkuuta – Tulipalo Oulussa tuhosi nykyisin Mannerheimin puistona tunnetun korttelin rakennukset.
• 30. heinäkuuta – Saksalaiset sabotöörit räjäyttivät pommin New Jerseyn Black Tom -saarella. Myös Vapaudenpatsas kärsi vahinkoja.
• 2. elokuuta – Itävaltalaiset sabotöörit upottivat italialaisen taistelulaivan Leonardo da Vincin Tarantossa.
• 27. elokuuta – Romania liittyi maailmansotaan Venäjän puolelle.
• 28. elokuuta – Italia julisti sodan Saksalle.
• 28. elokuuta – Saksa julisti sodan Romanialle.
• 1. syyskuuta – Bulgaria julisti sodan Romanialle.
• 15. syyskuuta – Panssarivaunuja käytettiin ensimmäisen kerran Sommen taistelussa.

• 2. lokakuuta – Venäläiset santarmit vangitsivat jääkärit Juho Heiskasen, Ilmari Relanderin ja Aarne Sihvon Jyväskylässä.
• 7. marraskuuta – Woodrow Wilson valittiin uudelleen Yhdysvaltain presidentiksi.
• 21. marraskuuta – Sairaalalaiva HMHS Britannic upposi törmättyään merimiinaan, yli 30 ihmistä kuoli.
• 25. marraskuuta – Friedrich Adler ampui Itävallan pääministeri Karl Stürghin.
• 25. marraskuuta – Sortavalan seminaarin johtaja K. A. O. Relander erotettiin virastaan, vangittiin ja karkotettiin Siperiaan.
• 1. joulukuuta – Sokeri säännösteltiin Suomessa elintarvikepulan pahentuessa.
• 6. joulukuuta – Saksalaiset, itävaltalaiset, turkkilaiset ja bulgarialaiset joukot miehittivät Bukarestin.
• 11. joulukuuta – Käytiin Simon kahakka jääkärien ja viranomaisten välillä.
• 12. joulukuuta – Lumivyöry hautasi 18 000 itävaltalaista ja italialaista sotilasta Dolomiiteilla.
• 16. joulukuuta – Joukko venäläisiä aatelisia Feliks Jusupovin johdolla murhasi munkki Grigori Rasputinin.
• 21. joulukuuta – Australialaiset ja uusiseelantilaiset ratsujoukot pakottivat turkkilaiset jättämään asemansa el-Arishin ympärillä.

Tuntematon päivämäärä

• tammikuu – Saastunut vesijohtovesi aiheutti Tampereella lavantautiepidemian, jossa kolmen kuukauden aikana menehtyi 273 kaupunkilaista.
• elokuu – Venäläiset viranomaiset toivat Suomenlinnan puolustukseksi rakennettavan linnoitusketjun Krepost Sveaborgin rakennustyömaalle Espooseen ja Helsingin maalaiskuntaan ensimmäisen erän kiinalaisia, 2 100 henkilöä. Kaikkiaan linnoitustöissä työskenteli vajaat 3 000 kiinalaista vuoden 1917 alkupuolelle saakka, jolloin pääosa heistä lähetettiin pois maasta.
• joulukuu – Suomen Kuvalehden näytenumero ilmestyi.

Syntyneitä

• 12. tammikuuta – Pieter Botha, Etelä-Afrikan presidentti ja pääministeri (k. 2006)
• 8. helmikuuta – Eila Pennanen, suomalainen kirjailija, kriitikko, esseisti ja suomentaja (k. 1994)
• 26. helmikuuta – Grels Teir, suomalainen varatuomari ja poliitikko (Valtiokonttorin pääjohtaja) (k. 1999)
• 7. maaliskuuta – Hannes Leinonen, Oulun hiippakunnan piispa (k. 1986)
• 13. maaliskuuta – Jacque Fresco, yhdysvaltalainen teollinen suunnittelija
• 11. maaliskuuta – Sir Harold Wilson, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 1995)
• 31. maaliskuuta – Kauko Kokkonen, suomalainen näyttelijä (k. 1992)

• 5. huhtikuuta – Kauko Käyhkö, suomalainen säveltäjä, laulaja ja näyttelijä ("Kipparikvartetti") (k. 1983)
• 5. huhtikuuta – Gregory Peck, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kuin surmaisi satakielen) (k. 2003)
• 22. huhtikuuta – Sir Yehudi Menuhin, yhdysvaltalainen viulisti ja kapellimestari (k. 1999)
• 22. huhtikuuta – Ernst Palmén, suomalainen eläintieteilijä (Helsingin yliopiston kansleri) (k. 1991)
• 28. huhtikuuta – Ferruccio Lamborghini, italialainen traktori- ja urheiluautotehtailija (k. 1993)
• 30. huhtikuuta – Claude Shannon, yhdysvaltalainen matemaatikko (informaatioteorian ”isä”) (k. 2001)
• 7. toukokuuta – Anders Langenskiöld, suomalainen ortopedian ja traumatologian professori (k. 2000)
• 11. toukokuuta – Camilo José Cela, vuoden 1989 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut espanjalainen kirjailija (Mehiläispesä) (k. 2002)
• 13. toukokuuta – Sointu Kouvo, suomalainen näyttelijä (k. 1991)
• 8. kesäkuuta – Francis Crick, vuoden 1962 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut englantilainen molekyylibiologi (k. 2004)
• 9. kesäkuuta – Robert McNamara, yhdysvaltalainen liikemies ja puolustusministeri (Maailmanpankin johtaja) (k. 2009)
• 14. kesäkuuta – Georg Henrik von Wright, suomalainen akateemikko ja filosofi (k. 2003)
• 17. kesäkuuta – Einar Englund, suomalainen säveltäjä (k. 1999)

• 9. heinäkuuta – Edward Heath, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (k. 2005)
• 22. heinäkuuta – Kirsti Hurme, suomalainen näyttelijä (k. 1988)
• 1. elokuuta – Lasse Pihlajamaa, suomalainen harmonikkataiteilija ja musiikkineuvos (k. 2007)
• 16. elokuuta – Aini Helena Dahl (”Helena Kara”), suomalainen näyttelijä (Valkoiset ruusut) (k. 2002)
• 22. elokuuta – Unto Varjonen, suomalainen poliitikko ja pankinjohtaja (k. 1954)

• 3. lokakuuta – James Alfred Wight (”James Herriot”), englantilainen eläinlääkäri ja kirjailija (Kaikenkarvaiset ystäväni) (k. 1995)
• 10. lokakuuta – Erik Tawaststjerna, suomalainen musiikkitieteen professori ja kirjailija (k. 1993)
• 16. lokakuuta – Rut Bryk, suomalainen keramiikkataiteilija (k. 1999)
• 19. lokakuuta – Karl-Birger Blomdahl, ruotsalainen säveltäjä (k. 1968)
• 19. lokakuuta – Emil Gilels, neuvostoliittolainen pianisti (k. 1985)
• 26. lokakuuta – François Mitterrand, Ranskan presidentti (1981–1995) (k. 1996)
• 6. marraskuuta – Lauri Pekuri, suomalainen lentäjä ja eversti (k. 1999)
• 12. marraskuuta – Hilkka Helinä, suomalainen näyttelijä (k. 1973)
• 24. marraskuuta – Forrest J. Ackerman, yhdysvaltalainen kirjoittaja ja julkaisija (sci-fin keräilijä ja sci-fi-käsitteen keksijä) (k. 2008)
• 29. marraskuuta – Inkeri Anttila, suomalainen oikeustieteilijä ja rikosoikeuden professori (k. 2013)
• 17. joulukuuta – Lauri Viita, suomalainen kirjailija ja runoilija (Betonimylläri) (k. 1965)
• 18. joulukuuta – Elizabeth Ruth Grable (”Betty Grable”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Kuinka miljonääri naidaan) (k. 1973)
• 20. joulukuuta – Jack Witikka, suomalainen teatteri- ja elokuvaohjaaja (Pikku Pietarin piha) (k. 2002)

Kuolleita

• 26. helmikuuta – Abraham Ojanperä, suomalainen laulaja (s. 1856)
• 24. maaliskuuta – Enrique Granados, espanjalainen säveltäjä ja pianisti (s. 1867)
• 11. toukokuuta – Max Reger, saksalainen säveltäjä ja urkuri (s. 1873)
• 6. kesäkuuta – Yuan Shikai, Kiinan tasavallan presidentti (s. 1859)
• 18. kesäkuuta – Max Immelmann, saksalainen hävittäjälentäjä (Immelmannin käännös) (s. 1890)
• 23. heinäkuuta – Sir William Ramsay, vuoden 1904 Nobelin kemianpalkinnon saanut skotlantilainen kemisti (s. 1852)
• 15. marraskuuta – Henryk Sienkiewicz, vuoden 1905 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut puolalainen kirjailija (Quo vadis?) (s. 1846)
• 21. marraskuuta – Frans Joosef I, Itävallan keisari (s. 1830)
• 22. marraskuuta – John Griffith Chaney (”Jack London”), yhdysvaltalainen kirjailija (Erämaan kutsu) (s. 1876)
• 24. marraskuuta – Sir Hiram Maxim, yhdysvaltalaissyntyinen keksijä (Maxim-konekivääri) (s. 1840)
• 16. joulukuuta – Grigori Rasputin, venäläinen munkki ja mystikko (s. 1869)

Nobelin palkinnot

• Nobelin kirjallisuuspalkinto: Verner von Heidenstam

Kirjoja

• Elämä ja aurinko – Frans Eemil Sillanpää
• Risti ja noitarumpu – Arvi Järventaus
• Helkavirsiä – Eino Leino
• Musti – Eino Leino
• Suuren talon pikkurouva – Jack London
• Kiertävä kirjailija: pikakuvia turneematkalta – Ilmari Kianto
• Kotoisten rantojen ikuinen kohina – Ilmari Kianto